Seuraava kokous Helsingissä 6.10.

Seuraava kokous Helsingissä on torstaina 6.10. klo 17 Ravintola Karhunpojassa (Hakaniemenkatu 7). Mikäli sinulla on hyvä idea, mitä aiot torilla tehdä, ja tarvitset sille teltan, soita Topille 050 341 25 90 tai Heikille 050 9 189 139 niin sumplitaan!

  • Tavoitteenamme on järjestää avoin paneelikeskustelu, johon kuka tahansa saa osallistua. Aiheet päättää keskustelijat itse, ja aihe voi muuttuakin keskustelun myötä. Jos haluat osallistua, tule paikalle!
  • Lisäksi paikalle tuodaan toritelttoja, joissa voi järjestää kaikenlaista toimintaa. Jos sinulla on teltta saatavilla, tai haluaisit järjestää jotain, mutta et omista telttaa, ota yhteyttä telttavastaaviin: Toivo Koivisto, 050 341 25 90 tai Heikki Ketoharju, 050 9 189 139. Ideoita voi esittää ja niistä voi keskustella myös näillä sivuilla, Twitterissä tai Facebookissa.
  • Paikalle on tulossa taideohjelmaakin. Pari bändiä on ilmoittautunut ja ainakin yksi runonlausuja. Mikäli sinulla on poikkitaiteellisia ideoita, tai vaikka sirkusohjelmanumeroita, kerro ihmeessä meille! Telttavastaaviin voi ottaa yhteyttä näissäkin asioissa.
  • Helsingin työttömät ovat luvanneet tuoda paikalle soppatykin ja vissiin kahviakin on tarjolla, ettei tarvitse nälissään olla.
  • Järjestysmiehiä tarvittaisiin. Jos on järkkärikortillisia tuttuja, kertokaa niistä.
  • Paikalle suunnitellaan livestreamia Barcelonasta ja mahdollisesti myös streamia ulospäin. Mikäli tällaiseen löytyy kiinnostusta, ilmoittaudu meille vaikkapa tämän artikkelin kommenteissa!

Tags: , , , ,

2 responses to “Seuraava kokous Helsingissä 6.10.”

  1. Olli-Pekka Haavisto says :

    Mielenosoituksia järjestettäessä esiin nousee toisinaan mitä ihmeellisimpiä oletuksia kansaisten oikeuksista. Yksi tavallisimmista on, että mielenosoituksen pitämiseen tarvittaisiin LUPA. Se on perustuslain mukaan aivan päinvastoin, sopii lukea. Tässä näitä lakipykäliä. Terv. Olli-Pekka
    ——————————————————
    Suomen ajantasainen lainsäädäntö löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi. Klikkaat vain kohtaa ’Ajatasainen lainsäädäntö’ ja laitat sitten hakuikkunaan hakusanan. Perustuslain etusija on erittäin voimakas säädös. Poliisit usein unohtavat sen olemassaolon vedotessaan poliisilakiin.
    ————————————————————————-
    Suomen «perustuslaki» 11.6.1999/731

    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

    Valtiojärjestyksen perusteet

    1 §
    Valtiosääntö

    Suomi on täysivaltainen tasavalta.

    Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

    Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

    2 §

    Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

    Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

    Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

    Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

    2 luku

    Perusoikeudet

    12 §

    Sananvapaus ja julkisuus

    Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

    Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

    13 §

    Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

    Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

    Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

    Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

    10 luku

    Laillisuusvalvonta

    106 §

    Perustuslain etusija

    Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
    ——————————————————————————————————————————————————————
    Lisäksi rikoslaissa säädetään seuraavasti (heh, rikoslaki juontaa juurensa Porvoon valtiopäiviltä, mutta pykäliä on ajantasaistettu aikojen saatossa):
    ————————————————————————————————————————————————————————————————————
    «Rikoslaki» 19.12.1889/39

    Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:

    5 § (21.4.1995/578)

    Poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen

    Joka väkivallalla tai vakavan vaaran toisen hyvinvoinnille käsittävällä uhkauksella estää toista

    1) ilmaisemasta mielipidettään yleisistä asioista niitä varten tarkoitetussa kokouksessa tai muussa tilaisuudessa taikka tiedotusvälineessä tai muuten julkisesti,

    2) osallistumasta yleisiä asioita varten järjestettyyn kokoukseen, kulkueeseen tai muuhun tilaisuuteen tai

    3) perustamasta yhdistyksen yleisiä asioita varten taikka liittymästä tai kuulumasta sellaiseen tai toimimasta siinä,

    on tuomittava poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

    Poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa tarkoitetulla tavalla saa toisen vastoin tahtoaan ilmaisemaan mielipiteensä yleisistä asioista kokouksessa tai muussa tilaisuudessa taikka tiedotusvälineessä tai muuten julkisesti, osallistumaan yleisiä asioita varten järjestettyyn tilaisuuteen taikka liittymään tai kuulumaan sellaisia asioita varten perustettuun yhdistykseen tai toimimaan tällaisessa yhdistyksessä.

    Yritys on rangaistava.

    ——————————
    ——————————————————————————
    Kokoontumislaki sanoo seuraavaa (kannattaa erityisesti huomata, millä perusteella ja vain noilla mainituilla voidaan yleisötilaisuus kieltää/keskeyttää):
    ————————————————————————————————————
    «Kokoontumislaki» 22.4.1999/530

    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

    2 §

    Soveltamisala

    Tätä lakia sovelletaan yleisiin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin.

    Yleisellä kokouksella tarkoitetaan tässä laissa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Yleisenä kokouksena ei kuitenkaan pidetä sellaista mielenosoitusta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten.

    Yleisötilaisuudella tarkoitetaan tässä laissa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina. Jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, sovelletaan siihen tämän lain säännöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.

    Tätä lakia ei sovelleta julkisyhteisöjen järjestämiin virallisiin tilaisuuksiin eikä uskonnollisten yhdyskuntien tunnusomaiseen toimintaan kuuluviin tilaisuuksiin, jotka järjestetään julkista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa.

    3 §

    Tilaisuuden järjestämisen yleiset periaatteet

    Yleinen kokous ja yleisötilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle.

    Ketään ei saa yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta järjestettäessä asettaa ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

    4 §

    Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus

    Julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.

    9 §

    Yleiset kokouspaikat

    Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa ilman omistajan tai haltijan lupaa. Omistaja tai haltija voi rajoittaa tällaisen paikan käyttämistä kokoustarkoitukseen, jos kokouksen järjestämisestä on odotettavissa kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai ympäristölle.

    11 §

    Kokousvälineet

    Yleisessä kokouksessa saa käyttää julisteita, tunnuksia, äänenvahvistimia ja muita tavanomaisia kokousvälineitä sekä tilapäisiä rakennelmia. Järjestäjän on tällöin huolehdittava siitä, etteivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille tai ympäristölle.

    —————————————————————————————————

    Poliisilaki sanoo seuraavaa (Tämän takia perustuslain etusijan säätävä pykälä on oltava esillä):

    ————————————————————————————————–
    19 §

    Väkijoukon hajottaminen

    Poliisimiehellä on oikeus määrätä väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, jos kokoontuminen vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta taikka on esteenä liikenteelle. Jollei hajaantumis- tai siirtymismääräystä noudateta, poliisimiehellä on oikeus hajottaa väkijoukko voimakeinoin sekä ottaa niskoitteleva henkilö kiinni.

    Kiinni otettu on päästettävä vapaaksi heti, kun tehtävän tarkoitus on saavutettu, kuitenkin viimeistään 12 tunnin kuluttua kiinniottamisesta.

    Yleisen kokouksen keskeyttämisestä ja päättämisestä säädetään kokoontumislain 21 §:ssä sekä yleisötilaisuuden estämisestä, keskeyttämisestä ja päättämisestä saman lain 22 §:ssä. (22.4.1999/531)

    20 §

    Rikoksilta ja häiriöiltä suojaaminen

    Poliisimiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkauksistaan tai muusta käyttäytymisestään voidaan päätellä, että hän todennäköisesti syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen.

    Henkilö saadaan poistaa paikalta myös, jos hän käyttäytymisellään aiheuttaa taikka hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä ja aiemman käyttäytymisensä perusteella vastaavassa tilanteessa on todennäköistä, että hän aiheuttaa huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. (15.7.2005/525)

    Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, henkilö voidaan ottaa kiinni. Kiinni otettu voidaan pitää säilössä niin kauan kuin on todennäköistä, että hän syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen tai aiheuttaa häiriötä tai vaaraa, kuitenkin enintään 24 tuntia kiinniottamisesta.
    ——————

    Pyrkimys tyydyttää toiveitaan omistamalla on samaa kuin sammuttaa tulta
    oljilla. (kiinalainen sananlasku)

    To strive for to fulfil hopes of oneself in owning things is the same as an
    attempt to damp fire with straws. (A Chinese proverb)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: