Median demokratisoiminen ja M15-liike

Mikael Kallavuo halusi osallistua torikokous-liikkeeseen ideoimalla median demokratisointia. Lukekaa teksti alta, ja kommentoikaa!

Median demokratisoiminen ja M15-liike

Maailman tunnetuin vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789. Nyt on yllättäen puhjennut väkivallattomuutta hyväksikäyttävä vallankumousten aalto, tasan 222 vuotta myöhemmin. Tunisiassa ja Egyptissä kaatui korruptoitunut hallinto ja kuohunta on leviämässä Espanjassa M15-liikkeenä ja Wall Streetillä. Lokakuun 15:nä on useita uusia tempauksia eri puolilla maailmaa. Onnistutaanko tällä kertaa välttämään aikaisempien väkivallattomien massaliikkeiden suurin virhe?

Ukrainassa, Georgiassa ja Serbiassa väkivallattomien joukkoliikkeiden edustajat onnistuivat pääsemään valtaan 2000-luvun alkuvuosina. He taistelivat rohkeasti erittäin kovaotteista hallintoa vastaan mutta sittemmin maiden uudistusinto on taantunut. Samankaltaisesti on käynyt hyvin monessa entisessä itäblokin maassa, joissa demokratia ei näytä kehittyvän nopein askelmin eteenpäin.

Miksi niin moni jopa henkensä uhalla demokratiaa edistänyt poliitikkopolvi vain muutamassa vuodessa taantuu ja alkaa muistuttaa vaivalla syrjäyttämäänsä korruptiohallintoa?

Median omistajaohjaus vaikuttaa politiikkaan

Onko yhteiskunnissa jokin rakenteellinen demokratiavaje, joka olisi paikallistettava ja korjattava paremmaksi? Eettisen kumouksen kaataessa diktatuurisen hallinnon katkeavat myös sen kontrolloiman median ohjaimet. Mutta yleensä vapaus ei kestä kauan vaan valtamedia siirtyy jonkin merkittävän taloustahon omistukseen ja sen uutisointi alkaa taas myötäillä talouselämän intressejä. Kun seuraavat presidentti- tai eduskuntavaalit lähestyvät, on riippumattomienkin uusien poliitikoiden taisteltava äänestäjien huomiosta ja saatava siksi näkyvyyttä valtamediassa.

Ilman valtamedian myötävaikutusta poliitikon on hyvin vaikea tulla valituksi. Nykyrakennelma suorastaan johdattaa poliitikkoja hakemaan tukea talousvaikuttajilta. Länsimaissa paljastuu jatkuvasti puolueiden tiiviitä kytkentöjä talouselämään ja myös suoranaista korruptiota. Joka vuosi puolueet tarvitsevat suurempia vaalibudjetteja voidakseen ostaa mainostilaa valtamediasta. Yhdysvalloissa seuraavan presidentinvaalin budjetti lähenee jo miljardia dollaria.

Lisäksi talouselämän omistama valtamedia nostaa itselleen mieluisia poliitikkoja hieman suotuisampaan valokeilaan kuten mediamoguli Robert Murdochin omistamien lehtien epäilleen toimineen muun muassa Isossa-Britanniassa.

Valtamedian määräävä asema korruptoi poliitikot ja estää demokratiaa toimimasta. Jos väkivallaton massaliike tai eettinen vallankumous onnistuu nostamaan uuden, tuoreen poliitikkopolven valtaan, niin se lähes väistämättä korruptoituisi seuraavissa vaaleissa ellei se huomioi median vaikutusta ja kehitä riippumatonta valtamediaa.

Riippumaton valtamedia nettiin

Kaupallisten medioiden vastapainoksi tarvitaan suuri julkisrahoitteinen päivittäinen lehti, joka olisi luettavissa internetissä. Seuratakseen luotettavasti yhteiskuntaa, luontoa ja taloutta se tarvitsee satojen henkilöiden suuruisen toimituksen. Monissa maissa on jo suurehko yleisradio, joka voisi luoda perustan uudelle yhteiselle nettilehdelle. Etenkin jos se ei olisi liian sidoksissa vanhoihin puoleisiin.

Puolueiden valta laimentaa YLE:n kriittisyyttä ja syö uskottavuutta. Yliopistonlehtori Anu Kantola kirjoitti kuinka entisen pääministeri Matti Vanhasen lautakasa-jupakan jälkeen Yleisradion johtaja vaihdettiin ja Moskovan-kirjeenvaihtaja huhuttiin saaneen potkut toisen pääpuolueen painostuksesta. Yleisradion riippuvuus poliitikoista tylsistyttää kritiikkiä, josta myös Susanna Kuparisen tuore kirjoitus Voima-lehdessä antaa konkreettisia viitteitä. (Anu Kantola, HS, Vieraskynä, 27.5.11, Susanna Kuparinen, Voima 8/2011)

Riippumaton valtamedia

M15-uudistusliikkeet voisivat alkaa pohtia kuinka luodaan riippumaton ja suuri valtamedia. Voisiko yleisradion ylimmän johdon erottaa puolueiden alaisuudesta ja niiden sijaan tukeutua median ammattilaisiin, eettisiin kansalaisjärjestöihin ja suoraan demokratiaan?

Ammattitoimittajat ja kansalaisjärjestöt voivat esittää omat ehdokkaansa yleisradion johtajaksi. Näistä ehdokkaista kansa saisi äänestää vaaleissa oman Ylen johtajansa. Tällöin yhdistyisivät media-alan ammattilaisten asiantuntemus ja kansalaisliikkeiden eettisyys sekä valinnan demokraattisuus.

  1. Yleisradion johto ei saa olla riippuvainen suoraan politiikoista eikä välillisesti talouselämästä.
  2. Yleisradion pääjohtajan esivalinta tulee jakaa ammattitoimittajien ja kansalaisjärjestöjen kesken. Molemmat saavat asettaa neljä ehdokasta. Heistä kaksi eniten ääniä saanutta pääsee toiselle kierrokselle.
  3. YLE-vaalit voisi pitää samassa yhteydessä kuin presidentinvaalitkin, jolloin niiden organisoiminen ei aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia.
  4. YLE:n tulee luoda perusta riippumattomalle nettilehdelle.
  5. YLE:n rahoitus tulisi irrottaa puolueiden mielivaltaisesta taktikoinnista. Rahoitusmuotona voisi olla kotitalouskohtainen maksu ja suora vero, joka perittäisiin mainonnasta ja sijoitusrahastojen voitoista.

Teollinen yhteiskunta tarvitsi satamia, teitä ja hyvän infrastruktuurin saadakseen talouselämän pyörimään sujuvasti. Samankaltaisin perustein voidaan väittää, että nykyinen internet-yhteiskunta tarvitsee aivan uudenlaisen riippumattoman valtamedian, josta tarvittavaa keskustelua tässä esitetyt alustavat ideat yrittävät viritellä.

Kuinka yhteiskunnat muuttuisivat, jos uudet kansanliikkeet vaatisivat sekä puolueista että talouselämästä irrallisia valtamedioita, aidon demokratian nimissä? Kun demokratian idea Kreikassa keksittiin, saattoivat vapaat kansalaiset tavata toisensa yhteisellä torilla, Agoralla. Nykyään media on yhteiskunnan keskusteleva tori, jonka luonne ja omistajuuden muutokset vaikuttavat syvällisesti demokratiaan.

Mikael Kallavuo

Helsingissä asuva Mikael Kallavuo on toiminut muun muassa kriitikkona ja kirjoittanut median, demokratian ja väkivallattomuuden vuorovaikutuksesta artikkeleita ja kirjan Väkivallattomuus ja demokratia (Suomen Rauhanpuolustajat, 2006).

11 responses to “Median demokratisoiminen ja M15-liike”

  1. Aki says :

    Pieni askel mutta kuitenkin – ”Verkkomediaa vain erkkomediaa” Ajankohtainen kakkonen 4.10. klo 21. Haastattelu vaihtoehtoisesta uutistoimituksesta ei-waltamedian sävelten mukaan.
    Suosittelen …liekö sillä vaikutusta, että satunnaisesti siellä itsekin kirjoittelen (^_^)

  2. Heikki says :

    Yks mahdollinen ideahan olisi tarjota lähetysverkko tai -kehys, mutta sisällön tuottaisivat pienemmät ryhmittymät. Tällälailla valtamedian tiedontuotanto olisi hajautetumpaa mutta silti helpompaa seurata kuin netin lukuisat loukot. Mukava tietysti olisi, jos kuuntelijat/katselijat/lukijat voisivat myös vaikuttaa siihen, millaisia uutisten tekijöitä tuollaisessa systeemissä pääsisi läpi.

    • Mikael Kallavuo says :

      Jos Yle irrotettaisiin puolueiden ohjauksesta ja se linkittyisi suoremmin väestöön, niin samalla toimittajilta poistuisi monta psykologista estettä. Ylen demokratisoiminen vaikuttaisi ennen kaikkea valtaväestön jokapäiväiseen tiedonsaantiin.

      Sen jälkeen ne toimitukset, jotka suoremmin ja rohkeimmin kertovat epäeettistä toimista, alkaisivat taas saada suurempaa luottamusta kansalaisilta. Todennäköisesti myös kansalaisjärjestöt alkaisivat luonnostaan tehdä enemmän yhteistyötä Ylen kanssa ja silloin nettiin voisi muodostua uudenlaisia yhteistyöverkostoja ja alustoja.

      Toisaalta vaihtoehtoiset lehdet ja kansalaismediat voisivat jo nyt alkaa kehittää kansalaisjärjestöjen yhteisiä suuria internet-medioita, esimerkiksi osuuskuntapohjalta. Ja pyrkiä sitä kautta uudistamaan valtamedioita.

      • Heikki says :

        Osuuskuntamuotoinen media onkin kiinnostava idea… Siinä voisi toisistaan poikkeavat ajatukset risteytyä yhden ja saman julkaisun alaisuudessa, kun eri tahot tuottaisi sisältöä. Parhaimmillaan se tasapuolistaisi asioita ainakin osittain.

        • Mikael Kallavuo says :

          Alla on yksi idea osuuskuntatyyppisen median käynnistämiseksi.

          Suomessa lienee useita tuhansia ellei jopa kymmeniätuhansia koulutettuja tutkijoita, aktivisteja ja kansalaisliikkeiden jäseniä, jotka vapaaehtoisesti laittavat lyhyen kuvauksen ja linkin maailmalta löytämäänsä hyvään artikkeliin ja uusiin ideoihin sosiaalisen mediaverkoston kautta.

          Jos näistä tuhansista tiedon puroista saisi kohtuullisen määrään yhteen uomaan, niin siitä voisi syntyä aikamoinen virta. Ja tälle tietovirralle voisi koota oman levitysvälineen, jossa olisi kolme osa-aluetta:

          1) Voisi yrittää koota kymmenien tai jopa satojen laadukkaan vaikuttajan tiedotusyhteisön, jonka kärjessä voisi olla tunnettuja tutkijoita, professoreita ja kansalaisvaikuttajia (Olli Tammilehto, Risto Isomäki, Thomas Wallgren, Teijo Teivainen, Jussi Ahokas, Erkki Tuomioja, Heikki Patomäki, Jukka Relander, Jaakko Hämeen-Anttila, jne jne.)

          Heille luotaisiin vain tähän tarkoitukseen esimerkiksi yhteinen tweettaus-sivu, johon pyydettäisiin lähettämään vain aivan poikkeuksellisen hyviä artikkeleita, joiden tulisi sisältää lyhyen kommentin artikkelin keskeisestä ideasta.

          2) Toimituskunta valikoisi parhaista ja mielenkiintoisimmista ajankohtaisista tweeteistä materiaalia, joista se joko pyytäisi lähettäjää tekemään lyhyen jutun tai tekisi itse.

          Suomesta puuttuu suuri ja laadukas riippumaton media, jossa käytäisiin ajankohtaisista aiheista eteenpäin vievää keskustelua. Satojen vaikuttajien hieman osuuskuntatyyppinen yhteinen viritelmä voisi täyttää tämän puuttuvan aukon. Nettilehteen voisi näiden satojen tai ehkä jopa tuhannen vaikuttajayhteisön avulla kehittää erityyppisiä keskusteluja, joista osa olisi hyvin johdettuja ja etukäteen valmisteltuja.

          3) Koska tällainen toimitustyö vaatii kokopäiväistä työpanosta, niin tuhannelta aihetta tukevalta aktivistilta voisi pyytää osallistumisestaan pienen kuukausittaisen tukimaksun noin 3 – 10/kk. Sillä toimitus saisi heti alussa kuukausibudjetikseen 3000 – 10 000 euroa, jolla voisi palkata 1 – 3 kokopäiväistä henkilöä.

          Tällainen mediamuoto eroaisi perinteisestä mediasta siinä, että sen kantavana voimana tiedon etsimiseen ja tuottamiseen osallistuisi tuhatkunta ihmistä, joista monet ovat oman alansa kärkeä Suomessa. Näin voisi olettaa, että sen sisältö voisi ajoittain olla osittain jopa parempaa kuin YLE:llä tai HS:llä.

          Sattumanvaraisesti toimitetusta nettiblokeista ja keskustelu foorumeista se eroaisi siinä, että sen artikkeleita muokattaisiin ammattimaisesti ja se voisi saavuttaa heti ilmestyttyään suuren lukijakunnan, koska tuhannen tunnetun vaikuttajan ja aktivistin tuki- ja tuttavajoukon lisäksi myös valtamedian olisi reagoitava.

          Tätä ideaa voisi ensin tehdä kokeiluversiona voimavarojen mukaan ja sen käytäntöä voisi hioa ei-julkisena kokeiluversiona. Ja kun sen käytäntö ja rahoitus on saatu toimivaksi, niin se alkaisi ilmestyä julkisesti voimavarojen mukaan.

          Tämä on aivan tuore idea, jossa on vielä kehitettävää ja pohdittavaa, mutta jokin tällainen viritelmä voisi toimiakin tulevaisuudessa.

          • morosopher says :

            Minua ainakin kiinnostaisi olla jossain roolissa mukana Mikaelin kuvaaman tyyppisessä hankkeessa, vaikken ole vaikuttaja tai journalisti. Jos joku alkaa tätä puuhaamaan, niin minuun voi olla yhteydessä sähköpostilla: morosopher(kissanhäntä)lavabit.com

  3. sharkalsers says :

    https://www.facebook.com/event.php?eid=280461385305524
    **********************************************
    **Tämän saa aikaan sinun mielesi!**
    ***This is occured by your mind!***
    ****Pay attencion to attencion!****

    ******************** \o/ *********************

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: