15. päivän mielenosoituskutsu

Torilla tavataan 15.10.2011!

Me olemme kyllästyneet siihen, että emme saa ääntämme kuuluviin. Olemme kyllästyneet siihen, että meidän ei anneta vaikuttaa omiin asioihimme. Lisäksi meistä tuntuu, että emme ole ainoita.
Viime keväänä Espanjassa ihmiset loivat Internetissä verkoston, joka ryhtyi vaatimaan parempaa demokratiaa suuryhtiöiden ja poliittisen eliitin saneluvallan sijaan. Verkosto pitää kokouksia toreilla ja on kaikista poliittisista puolueista riippumaton.

Me haluamme luoda samankaltaisen verkoston tänne Suomeen, jotta lopultakin tavalliset ihmiset pääsisivät sanomaan sanottavansa, ja jotta poliitikkojen olisi pakko kuunnella meitä. Tähän tarkoitukseen sopii loistavasti 15.10.2011, jonka Espanjan demokratialiike on julistanut kansainväliseksi toimintapäiväksi demokratian puolesta. Me vaadimme avointa keskustelua leikkauksista ja eurokriisistä. Me vaadimme, että korruptoituneen eliitin sijaan puheenvuoro annetaan nyt tavallisille ihmisille – sellaisille kuin sinä tai minä.

Järjestämme 15.10. klo 12 alkaen Helsinkiin Kampin Narinkkatorille torikokouksen, jonne jokainen saa osallistua. Paikka on jo varattu, mutta ohjelmaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Jos sinulla on hyviä ideoita, tai kykyä auttaa tilaisuuden järjestämisessä, kerro meille! Nyt on mahdollisuus puhua suumme puhtaaksi. Yhdessä.

https://torillatavataan.wordpress.com
Facebook-event

Twitter: #torikokous, #finnishrevolution, #occupyfinland
torikokous[at]gmail.com

Lue suomennos espanjalaisilta saamastamme vetoomuksesta!

Lisätietoja kansainvälisestä liikkeestä:
Kansainvälinen FB-event
http://international.democraciarealya.es/
http://www.democraciarealya.es/

5 responses to “15. päivän mielenosoituskutsu”

  1. Tapio Siirilä says :

    Myös Kemissä ollaan mukana tapahtumassa. Tyytymättömien teltta on Täiköntorilla lauantaina 15.10. klo 11 – 14.

    Terv

    Tapio Siirilä

  2. Karismaattinen johtaja says :

    ”keräännymme toreille vaatimaan todellista demokratiaa.”

    Ja sitten kun on omat miehet ja naiset vallassa, niin … minä osallistun! Pitäisikö meidän suunnitella oma hihamerkki? Jotain vaikka punaiselle pohjalle?

    • Jukka Tuohimetsä says :

      Ei, vaan sitten kun ollaan saavutettu todellinen demokratia valta on kaikilla. Hihamerkkejä ei tarvita – tarvitaan vain ihmisyyttä, myötätuntoa ja kykyä yhteistyöhön.

      Todelliset mestarijohtajat ovat sellaisia, jotka tekevät kaikista johtajia.

  3. Train of Thought says :

    Muutamia mietinnän aiheita, jotka osa on jo todennut hyvin vakavasti otettaviksi ja uudistusta vaativiksi;

    Ikuisen kasvun ja kilpailuttamisen illuusio – mikään talous ei voi kasvaa ikuisesti ja yhteiskunnat jotka jatkuvalla syötöllä tähän materiaaliseen kilpajuoksuun osallistuvat, ajavat meitä rotuna perikatoon – maapallon resurssit eivät ole loputtomat.

    Lainsäädönnölliset uudistukset korruption ehkäisemiseksi – aina on hyvä yrittää, mutta tätä on yritetty jo vuosituhansia, siinä mitenkään onnistumatta. Raha on valtaa ja valta korruptoi – eikä rahan valtaa säädökset voi muuttaa, sillä yksilönvapaus hankintojen suhteen on lähes täysin sidottu rahaan – etenkin ”tavallisien tallaajien” kohdalla. Näin ollen raha on myös vapautta – mitä enemmän sitä on, sitä enemmän sinula on valinnanvapautta elämässäsi, missä asua, mitä hankkia, minne matkailla ja miten kulkea – tietyssä pisteessä jopa käydäkö töissä enää vai ei, ellei lähde mukaan varallisuuskilpailun turhuuteen. Ainoa mikä rajoittaisi rahan valtaa huomattavasti on erittäin diktatoidut säädökset rahan käytön ja sen ansaitsemisen suhteen, mutta sen lisäämän byrokratian ja rahan käytön hankaloidumisen vuoksi,s e ei ole käytännöllistä. Myöskään tasapalkka tai kansanpalkka ei pystyisi kokonaan tuota ongelmaa korjaamaan.

    Teknologinen työttömyys – rahatalous ei voi toimia siinä vaiheessa, kun teknologinen kapasiteteti on siinä määrin käytössä, ettei tarpeeksi monelle ihmislele löydy enää töitä, jotta he kykenisivät elättämään itsensä. Nykyisen mallin pitäminen siis vaatisi väestönrajoutusta, jotta ihmisten lukumäärä vähenisi ja näin ollen töitö riittäisi jokaiselle – joka taas on mielipuolista jos tuohon suuntaan koskaan mennään. On siis otettava huomioon, että jos haluamme vapaan ja inhimillisen yhteiskunnan, raha ei tule olemaan ikuinen työkalu meidän kulttuurissamme – kaikki muuttuu aikanaan ja niin tulee tuokin. Joskus rahalla oli tärkeä tehtävä, mutta nykyisellään, kun teknologian myötä voisimme automatisoida arviolta 70% kaikista työpaikoista jo tänä päivänä, olisi edesvastuutonta jättää teknologinen työttömyys ja sen seuraukset huomioimatta.

    Vallanpitäminen – johtajakulttuuri ei pidemmän päälle toimi, sillä johtaja ei itsessään kykene tietämään kaikkea, miten mikäkin ongelma ratkaistaan. Siksi heillä on toki asiantuntijalautakuntia, mutta tietääkseni suurin osa päätöksistä tehdään siitä huolimatta nykyään edustajapiireissä jo ennen istuntoja – kuten eräs kansanedustajakin on todennut. Politiikka on lähes suoraan verrannollistettavissa Big Brotheriin tai Idolsiin – suosiokilpaa, pätevyyttä ei siinä kysytä kunhan osaa vaikuttaa pätevältä ja vetoaa mahdollisimman moneen ihmiseen, oli rehellinen tai ei. Myös tästäkin syystä on ehdottomasti oltava kansanvalta, jotta ei syntyisi pieniä eturyhmiä poliittiseen päätöksentekoon.

    parempi lähestymistapa on joko a) suora demokratia tai b) suoran ja edustuksellisen demokratian hybridi, jossa valta on edelleen kansalla, mutta edustajat ovat suoraan vastuussa kansalle ja heidät voidaan koska tahansa äänestää myös pois virastaan, jos kansa näin päättää. Poliittisten päätösten tulisi pohjautua tieteellisesti varmistettaviin tosiasioihin, eikä mielipiteisiin, kuten tähän mennessä on tehty jo iäisyydet – meidän on aika kehittyä ja ottaa todellista vastuuta suunnasta, johon olemme kulkemassa. Myös samasta syystä, suora demokratia ja sen laatu on suoraan riippuvainen koulutuksen laadusta – miten hyvin ihmiset tietävät asioista, jossa on toki omat henkilökohtaiset ja sosiaaliset piirteensä, miksi suuri joukko ihmisistä on suhteellisen tietämätön siitä, miten esim. taloutta voisi hoitaa kestävän kehityksen pohjalta.

    Radikaalisti yksinkertaistettuna, suora demokratia toimii myös sitä paremmin, mitä vähemmän ihmisillä on ns. häiritseviä tekijöitä ympärillään – liikaa valinnanvapautta esim tuotteiden suhteen, kun teknisesti olisi mahdollista kehittää yksi malli, joka kykenisi täyttämään kenen tahansa tarpeet ohjelmallisen ja fyysisen moduloinnin myötä. Näkyvin haittatekijä suurimman osan elämässä on kuitenkin oravanpyörä, jota kutsumme työelämäksi; ihmiset eivät yhtälailla jaksa tutustua asioihin ja ajatella näin ollen tarpeeksi kriittisesti yhteiskunnallisia asioita, jotta tarpeeksi moni omaisi tosiperäisiä mielipiteitä. Toki, kaikilla on mielipiteen vapaus, mutta on edesvastuutonta haaveilla, että jokainen mielipide on asiasisällöllisesti yhtä arvokas – ruskea ei ole sininen vaikka värisokea kuinka näin väittäisi tai painovoima ei kumoudu koska säädimme lain sitä vastaan näin parina esimerkkinä. Se on silti totta, että jokaista mielipidettä on hyvä kuunnella ja miettiä, keskustella ja oppia, sallia itsensä kehittyä tietoisena olentona ja auttaa toisia kehittymään. Mutta jos halutaan kestävää kehitystä ja vakautta, mielipiteet eivät yksinään riitä, ellei koulutus ole kohdillaan. Mutta tuossa on yksi syy, miksi 8 tunnin työpäivät tulisi yrittää vähentää eism. 3 tuntiin, palkkojen kuitenkaan kärsimättä – automatisoinnilla tuo olisi kerta jo nyt mahdollista. Näin jokaisen stressi vähenisi ja sitä myöten myös ”laiskuus” vähentyisi, kun jokaisella on enemmän aikaa itselleen ja perheelleen.

    Jälleen, nämä on hyvin yksinkertaistettuja selityksiä, mutta jokainen pohjautuu omaan taustatutkimukseen viimeisimpien sosiologisten ja psykologisten tutkimusten osalta, joita netistä löytyy vapaasti kenen tahansa luettavaksi. Samaten moni kirja käsittelee kattavasti sosiologisia ja psykologisia aiheita, joita kuka tahansa pystyy varmistamaan myös omien elämänkokemustensa myötä – jos siis riittää rahkeet muistella menneitä ja mahdollisesti suostua uudelleenarvioimaan elämäänsä ja käsityksiään uusien näkökulmien johdosta. On silti aina otettava huomioon, että luit asiasta mistä tahansa, se ei tee siitä itsessään totuutta, vaan totuuden tietääksesi, sinun on myös itsenäisesti tehtävä taustattutkimusta ja pohtia mihin mikäkin väite perustuu sun muiden kriittisen ajattelun metodien kautta. Näin ollen kaikki tieto on hyvä kyseenalaistaa ja itsenäisesti tutkia väitettä ennen kuin vetää johtopäätöksiä – muutoin mielipiteen ilmaus menee arpapeliksi ja uskoisin että suuri joukko jo tietää, ettei arpapeli kannata vakavissa asioissa.

    Pitkä litania, mutta oliis voinut olla vielä paljon pidempikin. En väitä tietäväni kaikkia ratkaisuja, mutta tuossa on miettimisen aihetta itse kullekin, joillekin ehkä mieluista aivonystyräjumppaa, joillekin ehkä egoistinen haaste. Tähän väliin on kuitenkin hyvä todeta; yksikään ihminen ei ole staattinen persoona, vaan meistä jokainen pystyy olemaan henkilönä mitä tahansa, mihin todella haluamme tähdätä. Lahjakkuus ei ole synnynnäistä, vaan opittua – etenkin jos nautit oppimastasi sydämesi kyllyydestä, sitä lahjakkaampi tulet myös siltä saralta olemaan harjoituksen myötä.

    Vielä viimeinen ajatus; koulutusjärjestelmän tulisi keskittyä enemmän soveltamisen opettamiseen, kuin rajoittuneeseen työelämään valmentamiseen sektoreittain – tämä ei kouluta ihmisistä johtajia vaan työläisiä. Nykyinen koulutusjärjestelmämme perustuu edelleen kerta teollisen vallankumouksen koulutusmalliin, jossa etusijalla ovat aineet, jotka ovat työläisen elämässä määritelty hyödyllisimmiksi. Opetus sujuu suurelta osin lineaarisesti ja jäykästi, vaikka opettajiksi on eksynyt myös helmiä ja oikeasti päteviä opettajia, joiden tunneilla kuka tahansa halukas oppija kykenisi oppimaan. Siinäkin kerta miten hyvin kukakin oppii on kyse myös ihmisen omasta psyykestä, sillä jos kuvittelet ettet ymmärrä jotakin, on se vain kahta vaikeampi ymmärtää, koska ajattelet ettet siihen kykene – plasebo vaikutus. Näin ollen, ihmiset jotka itseään tyhminä pitävät, edesauttavat tämän oletetun typeryyden ilmentymistä – tehden heistä tyhmempiä mihin heidän oikeat rahkeensa riittäisivät. Tämä pätee jokaiseen ihmiseen, eikä siksikään ole yllätys, kuinka moni lahjakas mieli rappeutuu kouluikäisenä milloin mistäkin syystä – harvalle opetetaan nuoresta pitäen mielenvoimasta omassa elämässämme tai ylipäänsä mitä tarkoittaa olla ihminen.

    Koulutusjärjestelmän tulisi kuitenkin olla enemmän orgaaninen ja monialainen, kuin lineaarinen ja liian ositeltu. Moni oppiaine kun sivuavat toisiaan ja jos jo ala-asteella opetetaan, miten esim. matematiikka voi liittyä luonnontieteisiin tai koneisiin yms. niin varmasti olisi positiivisempi suhtautuminen kouluun, varmasti löytyisi enemmän kiinnostusta kuin aine kerrallaan pänttäämisellä. Samaten, pänttäämisen sijaan soveltamisen opetus on tärkeämpää, sillä se että tietää jotakin ei ole pääse oikeuksiinsa, ellei henkilö itsessään osaa tätä tietoa soveltaa – kannattaako lapsista kasvattaa apinoita, voisi kysyä näin retorisesti. Meillä on muutoinkin tapana aliarvioida lapsiamme ja heidän oppimiskykyä siitä huolimatta, että vuosikymmenien ajan tehtyjen tutkimusten perusteella on yhä uudestaan ja uudestaan todettu, miten hyviä oppijoita lapset voivatkaan olla – luonostaan uteliaita ja halukkaita tietämään maailmasta. Joillakin toki perheilmapiiri tukahduttaa tuon jo varhain, koska kuten eräs koomikko hyvin totesi, ensin opetamme lapsemme puhumaan, jonka jälkeen yritämme opettaa hänet pitämään suunsa kiinni. Lapset kyselevät paljon ja joitakin vanhempia se ärsyttää suunnattomasti syystä tai toisesta, kullakin varmasti omansa. Monesti myös lapsilta saattaa tulla kysymyksiä joihin vanhempikaan ei osaa vastata – asia jota kannattaa myös hieman pohtia. Jotkut koittavat upottaa omat arvonsa lapselleen sellaisinaan ja rangaistus rapsahtaa aina kun laposi ei käyttäydy kuin oma ihannekuva diktatoisi. Voisi siis jopa sanoa, että suurin osa vanhemmista ei edes osaa olla hyviä vanhempia – ikävä totuus, mutta jälleen koulutuksella sitäkin voisi lieventää.

    Aihe voi olla arka, etenkin kun koulutusjärjestelmä on yksi Suomen ylpeyksien aiheista maailman listoilla, mutta kuinka moni todella kysyy; verrattuna mihin? Kuinka moni osaa vastata tuohon kysymykseen? Sama meidän hyvinvointimme tasossa – verrattuna mihin meillä menee hyvin? Näitä on ihan hyvä kunkin miettiä.

    Jollakin nämä sukupolvet ylittävät haittatekijät on kuitenkin katkaistava ja pelkäänpä että ratkaisu ei tule olemaan konservatiivinen tai löydy mistään nykyajan periaatteesta. Kapitalismi, kommunismi, sosialismi yms. ovat kaikki puutteellisia yhteiskuntajärjestelmiä, mutta se on selvä, että ilman demokratiaa ei yhteiskunta voi toimia, sillä jokainen haluaa turvata oman tulevaisuutensa. Siksi meidän on vaihdettava sosiaalinen suunta takaisin yhteisöllisyyttä kohti, sillä yksin ja erillämme emme voi saada aikaan muutosta maailmassa.

    Loppuun esittäisin vielä, että inhimillisin ja kaikista vastuullisin yhteiskuntamalli mihin olen itse törmännyt, on resurssipohjainen talousmalli, jossa omistajuuden sijaan keskitytään saatavuuteen – näin kuka tahansa voisi käyttää mitä tahansa silloin kun tarvitsee, eikä kenenkään tarvitsisi omistaa mitään, mitä ei päivittäin tarvitse, säästäen luonnonvaroja ja mahdollistaen entistäkin korkeamman elintason kaikille. Tuo nyt yksi piirre kyseisestä talousmallista, jokaisen kuitenkin kannattaa tutustua konseptiin. Vielä viimeinen kysymys; kuinka paljon rikollisuus vähenisi, jos asuminen, ruoka, vesi ja sähkö olisi ilmaista? Kuinka paljon stressi vähenisi, jos ei tarvitsisi päivittäin stressata henkisesti omaa selviytymistään? On jo todistettu kyllä, että stressin minimointi pidentää ikää ja pitää krooniset sairaudet hyvin tehokkaasti loitolla. Uskaltaisin siis väittää, että tuolloin rikollisuus vähenisi huomattavasti ja kansanterveys lähtisi väistämättä nousuun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: